Syyskuun alussa käväistiin Uudessakaupungissa Vanhat talot -tapahtumassa. Aivan ihania koteja ja pihapiirejä! Sessan kanssa yritettiin houkutella isukkia että muutetaan tänne, mutta murre on kuulemma hänelle liian vaikea. Ei ole kielimiehiä hän. Siltikin kiersimme lähes tulkoon joka talon, Sessakin käväisi muutamassa jos lupa heltisi talon omistajalta. Viimeiseksi kohteeksi jätimme ystäviemme kauniin kodin funkkistalossa, tuon samaisen jossa Sessan kohtalotoveri Luisakin asustelee. Kodissahan kävi melkoinen vilske, mutta siellä se Luisa pötkötteli sohvalla rentona. Vaan kun Sessa pyyhälsi ovesta sisään menivät nuo kaksi taas kylki kyljessä ja perätoukuraa eestaas. Pitkä päivä oli ollut koko perheellä, joten nappasimme molemmat koirat hihnan päähän ja kävimme ulkoiluttamassa kauniissa Ukin satamassa. Lähtö on sieltä aina yhtä haikea, mutta tieto siitä että saamme nuo murut kylään viikon päästä helpotti eroa. Nähdään pian!
 |
| Tytöt seurailee ihmispaljoutta ja pitää jöötä vahtikoirien tapaan |
 |
| Mutta rapsutuksien aikana saa ihmiset tulla ja mennä, tämä nyt tärkeämpää heille. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti